Koodia ihmiseltä ihmiselle jo 10 vuotta

SC Software täytti 10 vuotta tammikuussa 2024. Juhlavuoden kunniaksi haastattelimme yrityksen perustajia ja pitkäaikaisia työntekijöitä.


Neljän IT-alan ammattilaisen unelma kotimaisesta huippuosaamisesta ja teknologisesta innovaatiosta on reilussa kymmenessä vuodessa kasvanut 35 hengen menestystarinaksi. SC Softwaren kehittämä SoulGen-teknologia nopeuttaa ja tehostaa sovellusten tuottamista, ja se on osoittanut voimansa lukuisissa vaativissa asiakasprojekteissa. Yrityksen ratkaisut palvelevat niin isoja organisaatioita kuin pienempiäkin toimijoita.

Yhteinen visio ja vahva arvopohja

“Kun tuli painettua kauppaa kaupan perään, heräsi ajatus, että miksei tätä hommaa tekisi itselleen”, Tiina Vestman, myyntijohtaja ja entinen toimitusjohtaja vuosilta 2014-2022, muistelee tuntemuksiaan ajalta ennen yrityksen perustamista. “Muistan, että ihan kuin olisi nähnyt silmien edessä sellaisen neonvalonuolen, joka patisti ottamaan askelia tähän suuntaan”, Tuomo Peltola, senior consultant, muistelee perustamishetkeä.

Lokakuussa 2013 Tiina lähetti viestin silloiselle kollegalleen, nykyiselle SC Softwaren toimitusjohtajalle, Olli Väätäiselle: “Tavataanko?”, ja tuosta viestistä käynnistyi tapahtumaketju, joka lopulta huipentui joulukuussa 2013 yrityksen perustamiskokoukseen Jyväskylän hotelli Alexandraan. Virallisesti firma, SoulCore, perustettiin 2.1.2014.

Perustajat – Tiina Vestman, Olli Väätäinen, Tuomo Peltola ja Petri Savolainen – näkivät mahdollisuuden luoda jotain erilaista. Aikana, jolloin IT-osaamista ulkoistettiin laajasti Aasiaan, he halusivat tarjota kotimaista huippuosaamista ja innovatiivista teknologiaa. Toiminnan teknologisena kivijalkana toimi ja toimii edelleen Savolaisen kehittämä SoulGen-työkalu, jonka IPR-oikeudet yhtiö hankki omistukseensa. SoulGeniä on vuosien varrella määrätietoisesti kehitetty eteenpäin.

“Ihmiset, eli ‘soul’, ja teknologinen poikkeuksellinen kyvykkyys, eli ‘core’.” Tiina Vestman, myyntijohtaja

SoulCore, nykyinen SC Software, syntyi kahden keskeisen arvon ympärille. “Itselle on tärkeää ihmiset, eli ‘soul’, ja sitten on teknologinen poikkeuksellinen kyvykkyys, eli se on se ‘core'”, Tiina kertoo yrityksen alkuperäisen nimen taustasta. Nämä kaksi elementtiä – ihmiset ja teknologia – muodostavat edelleen yrityksen toiminnan perustan.

Nopea läpimurto isoille markkinoille

“Aivan huikea fiilishän se oli. Vihdoin ja viimein tapahtui niitä asioita, joista oli jo kauan haaveillut”, muistelee Tiina alkuaikoja. Ensimmäinen toimisto löytyi Jyväskylän Kauppalaispihalta, ja jo helmikuun 2014 alussa yrityksellä oli kaksi asiakasta.

Merkittävä läpimurto tapahtui kesällä 2014, kun VR Group ryhtyi asiakkaaksi. “Muistan, kun istuimme junassa matkalla Helsinkiin tekemässä ensimmäisiä speksejä ja rautalankamallia”, kertoo Tuomo. “Kun demoa esiteltiin VR:n hankintajohtajalle, tämä ei meinannut uskoa silmiään ja kysyi: ‘Miten ihmeessä tässä voi olla ne asiat, mitä me ollaan jo pitkään tarvittu?’ Saimme osoittaa, että tämä on tosiaan se meidän teknologiamme voima.”

Ensimmäisinä vuosina tuli myös muita merkittäviä asiakkuuksia: Kotipizzan master data -hanke, ja PAM, jonka myötä alkoi ammattiliittojärjestelmien kehitys. Jo alkuvaiheessa onnistuttiin saamaan myös Viestintävirasto, nykyinen Traficom, asiakkaaksi. “Muistan, että kävin asentamassa meidän sovellusta Viestintäviraston tuotantoympäristöön ihan paikan päällä Helsingissä”, Markku Hunnakko, senior developer, kertoo.

“Joku meille sanoi alussa, että ‘ei pienellä firmalla voi olla isoja asiakkaita’, mutta kuinkas kävikään.” Tuomo Peltola, senior consultant

“Joku meille sanoi alussa, että ‘ei pienellä firmalla voi olla isoja asiakkaita’, mutta kuinkas kävikään”, Tuomo muistelee hymyillen. “Olihan se mielettömän hienoa, että pystyttiin vakuuttamaan isoja asiakkaita kyvykkyydestämme jo heti alkuvaiheessa. Olen kiitollinen hienoille asiakkaillemme luottamuksesta”, Tiina komppaa.

Haasteiden kautta uuteen kasvuun

Vuonna 2016 mukaan tullut Markku, SoulCoren kymmenes työntekijä, muistelee alkuaikojaan: “Ensimmäiset kaksi vuotta oli sellaista kunnon innostuksen aikaa, projekteja tehtiin hyvällä sykkeellä. Sovellukset olivat suhteellisen pienikokoisia, mutta asiakkaat isoja.” Innostus näkyi heti käytännössä, kun Markku pääsi mukaan silloisen Vapon, nykyisen Neovan, hankintajärjestelmän kehitykseen.

Kasvu ei kuitenkaan ole ollut pelkkää suoraviivaista nousua. Vuosi 2018 toi mukanaan haasteita, kun GDPR-lainsäädäntö muutti markkinaa ja isot hankkeet menivät jäihin peräjälkeen. “Projektit stoppasivat melkein täysin”, Tiina kertoo, “mutta pistettiin yhdessä tuumin rähinä päälle ja ruvettiin etsimään nykyisiltä asiakkailta töitä koko porukalla.” Markkukin muistelee tätä aikaa yhtenä haastavimmista: “Se oli aika vaikea ajanjakso, mutta yhteishenki kantoi meidät sen läpi.”

Käänne parempaan tapahtui kuitenkin vielä samana vuonna, kun Teollisuusliitto ryhtyi asiakkaaksi. “Se oli jotenkin maaginen hetki, kun saimme vihreää valoa sieltä”, Tuomo muistelee. “Tunsin oikein, että nyt todellakin napsahti. Oli ollut jo jonkin aikaa sellaista alakuloa porukan keskuudessa, eli asiakkuuden saaminen tuli erinomaiseen saumaan.”

Uusi kasvu sai lisää vauhtia, kun Espoon kaupungista tuli asiakas. Yhteistyössä heidän hankinta-asiantuntijoidensa kanssa SC Sourcing Suite -hankintajärjestelmää lähdettiin kehittämään entistä tuotemaisempaan suuntaan. “Tämä yhteistyö avasi meille kokonaan uuden suunnan hankintajärjestelmämme kehityksessä”, Markku kertoo.

Ainutlaatuinen teknologia erottautumistekijänä

SC Softwaren menestyksen takana on ainutlaatuinen teknologia ja sen onnistunut soveltaminen. “Ei kukaan uskonut silloin alussa, mihin kaikkeen meidän teknologiamme taipuu”, Tuomo kertoo. “Vaikka jotkut epäilivät, teknologiamme on todistanut voimansa kerta toisensa jälkeen.”

“Ei kukaan uskonut silloin alussa, mihin kaikkeen meidän teknologiamme taipuu.” Tuomo Peltola, senior consultant

SoulGen-työkalun avulla pystytään nopeasti mallintamaan ja generoimaan asiakkaiden tarpeiden mukaisia järjestelmiä. Esimerkiksi VR:n hankintajärjestelmä saatiin tuotantoon vain kuudessa viikossa. Teknologian ketteryys näkyy myös siinä, miten uusiin haasteisiin pystytään vastaamaan – esimerkiksi GDPR-vaatimusten tullessa voimaan työkaluun kehitettiin automaattinen tietosuojarakenteiden generointi.

Jo myyntivaiheessa asiakkaille pystytään näyttämään toimivaa sovellusta pelkän demon sijaan. “Se asiakkaiden hämmennys ja riemastus on tullut usein voimalla syliin asiakastapaamisissa! Asiakkaat ovat positiivisesti yllättyneitä siitä, että järjestelmätoimittaja tosiaan pystyy näin nopeaan ja konkreettiseen toteutukseen”, kertoo Tiina.

“Kehitämme järjestelmiä, joilla on ihan oikeasti merkitystä”, Tuomo korostaa. “Kun tuotamme esimerkiksi hankintajärjestelmän, jolla tehostetaan julkista hankintatoimea, sillä on vaikutusta ihan kansantaloudellisesti.”

Kasvu jatkuu, arvot säilyvät

Kymmenen vuoden aikana SC Software on kasvanut merkittävästi: vuonna 2019 työntekijöitä oli 12, vuonna 2020 jo 20, ja tänään yrityksessä työskentelee 35 ammattilaista. Toimistot sijaitsevat Kuopiossa, Jyväskylässä ja Helsingissä. Tampereen toimisto on suunnitteilla.

“Alkuaikoina oltiin pienellä porukalla kuin perhe. Nyt on opittu elämään isomman firman malliin, mutta kuitenkin säilytetty se ihmisläheisyys ja välittömyys”, Tuomo kertoo. “Vaikka ollaan kasvettu, toimintatapaan ei ole tullut mukaan ison firman jähmeyttä. Meillä on vahva yhdessä tekemisen henki ja työkaverilta voi aina kysyä sparrausapua, oli rooli mikä tahansa”, Markku vahvistaa.

SC Software tähtää entistä vahvempaan asemaan keskeisillä toimialoillaan hankinta- ja ammattiliittosektoreilla. Yhtiön tavoitteena on kasvattaa markkinaosuuttaan hankinta- ja kilpailutusjärjestelmissä sekä laajentaa toimintaansa kansainvälisille markkinoille. Hankintatoimen globaalit markkinat, arvoltaan 8 miljardia euroa, avaavat merkittäviä mahdollisuuksia. “Näemme hankinnan puolella valtavasti mahdollisuuksia, teknologiamme voisi tehostaa erityisesti julkista sektoria monella eri osa-alueella”, Tiina visioi.

“Meillä on useita yli 10 vuoden mittaisia yhä jatkuvia asiakkuuksia. Pitkät asiakkuudet kertovat, että tämä meidän tekemisen tapa todella toimii.” Olli Väätäinen, toimitusjohtaja

“Meillä on useita yli 10 vuoden mittaisia yhä jatkuvia asiakkuuksia. Pitkät asiakkuudet kertovat, että tämä meidän tekemisen tapa todella toimii”, päättää toimitusjohtaja Olli Väätäinen. “Meillä on ainutlaatuinen kyky yhdistää syvällinen teknologiaosaaminen asiakkaidemme liiketoiminnan ymmärrykseen ja ylläpitää toimittamamme ohjelmistot moderneina vuosien saatossa – juuri niin kuin reilut kymmenen vuotta sitten visioimme. Tämä on vasta alkua SC Softwaren tarinassa.” 


Tutustu asiakkaidemme menestystarinoihin →

Tilaa uutiskirjeemme! 👉
Saat SC Softwaren asiantuntijoiden ajatukset sekä tuoreimmat kuulumiset sähköpostiisi neljästi vuodessa.

Jatkuvat palvelut – asiakaslähtöistä kumppanuutta projekteista ylläpitoon

Digitalisaation jatkuvan etenemisen myötä yritysten IT-tarpeet ovat muuttuneet merkittävästi. Järjestelmien toimivuuden rinnalle on noussut tarve kumppanille, joka pystyy kehittämään ratkaisuja ketterästi ja reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Näiden tarpeiden pohjalta olemme rakentaneet jatkuvat palvelumme.

Jatkuvien palveluidemme ydin on yksinkertainen: asiakkaamme voivat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa, kun me huolehdimme heidän järjestelmiensä toimivuudesta, kehityksestä ja tietoturvasta.

Asiakaspalaute kehitystyön ajurina

Vuoden 2024 alusta lähtien olemme aktiivisesti kehittäneet tukipalveluitamme saamamme asiakaspalautteen pohjalta. Palaute on ollut meille korvaamatonta, sillä sen avulla olemme tunnistaneet kriittisiä kehityskohteita. Kehitystyön tuloksena olemme luoneet entistä asiakaslähtöisemmän palvelukokonaisuuden, joka vastaa paremmin asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin.

Jatkuvat palvelut koostuvat kolmesta keskeisestä osa-alueesta:

  • Asiakastuki: Reagoimme nopeasti ja tehokkaasti häiriötilanteisiin sekä palvelu- ja muutospyyntöihin.
  • Pienkehitys ja ylläpito: Kehitämme ja räätälöimme järjestelmiä asiakkaidemme toiveiden mukaisesti.
  • Tekninen ylläpito: Varmistamme katkeamattoman järjestelmien toimivuuden sekä päivitysten ja tietoturvan ajantasaisuuden.

Palvelunhallinta yhdistää nämä osa-alueet saumattomaksi kokonaisuudeksi säännöllisten tapaamisten avulla. Näissä tapaamisissa kuuntelemme asiakkaidemme tarpeita, keskustelemme kehitystoiveista, suunnittelemme mahdollisia uusia projekteja ja käymme läpi palvelutasosopimukset (SLA). Säännölliset tapaamiset ja aktiivinen palvelunhallinta varmistavat, että pysymme ajan tasalla asiakkaidemme odotuksista.

Tehokasta tukea ja sujuvaa palvelua

Jatkuvat palvelumme tarjoavat selkeän ja varman tavan ottaa yhteyttä kaikissa tilanteissa, oli kyseessä tekninen ongelma tai tarve nopealle konsultoinnille. Olemme panostaneet erityisesti palvelumme saatavuuteen ja prosessiemme toimivuuteen, minkä ansiosta pystymme tarjoamaan tehokasta tukea myös kiireisimpinä aikoina.

Toimintamme perustuu jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen. Tavoitteenamme on tarjota palveluita, jotka tukevat asiakkaidemme pitkän aikavälin tavoitteita ja mukautuvat muuttuviin tarpeisiin. Kehitämme palveluitamme systemaattisesti, jotta voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin jo tänään.


Tutustu asiakkaidemme menestystarinoihin →

SC Softwaren uratarinat: Joel Ollikainen, konsultti

Olen Ollikaisen Joel, ja työskentelen SC Softwarella hankintapuolen konsulttina Lahdesta käsin etänä. Koulutukseltani olen tradenomi Lahden ammattikorkeakoulusta. IT-alalla olen työskennellyt koko varsinaisen työurani ajan.

Ensimmäinen IT-alan työpaikkani oli SC:tä pienempi yritys, jossa sain mahdollisuuden kokeilla lähes kaikkia alan työtehtäviä. Tällaisena jokapaikan höylänä pääsin tekemään mm. myyntiä, koulutusta, asiakastukea, testaamista sekä ohjelmistosuunnittelua ja -käännöstöitä. Tämän ansiosta minulle muodostui aika kattava kuva IT-alan tarjoamista mahdollisuuksista. Oli hienoa päästä kokeilemaan siipiään erilaisissa tehtävissä ja löytää omat vahvuusalueeni, joiden parissa pääsen työskentelemään tänäkin päivänä.

Liiketoimintakauppa avasi oven SC Softwarelle

SC:lle päädyin vähän erikoisempaa reittiä. Liiketoiminta, jonka parissa työskentelin ennen SC:tä, oli herättänyt SC:n kiinnostuksen, ja allekirjoittanut “myytiin” SC:lle elokuussa 2022 liiketoimintakaupan yhteydessä. Toki minulta kysyttiin jo alkukesästä liiketoimintakauppojen alkuvaiheessa, että olisinko kiinnostunut siirtymään kaupan mukana SC:lle. Ajattelin, että kyllä kiinnostaa – olinhan jo aiemmin tutustunut SC:hen hankintasoftien kilpailijakartoitusta tehdessäni ja firma vaikutti mielenkiintoiselta. Prosessin aikana ehdin myös vähän tutustua tuleviin kollegoihini yhteisissä palavereissa ja SC:n tarjoamiin hankinnan ratkaisuihin. Näiden perusteella SC vaikutti erittäin hyvältä stepiltä uralle. Lomalta palattuani sain sitten puhelun silloiselta esihenkilöltäni liiketoimintakaupan toteutumisesta, joten pakkasin virtuaalisen työpöytäni ja hyppäsin SC:n kelkkaan!

Vaikka IT-ala oli minulle ennestään tuttu, isommassa yrityksessä toimintatavat olivat strukturoidumpia kuin aiemmassa työpaikassani. Opin kuitenkin nopeasti talon tavat työn ohessa. SC:llä jatkoin tutun järjestelmän parissa, pääsin mukaan suunnittelemaan kilpailutusjärjestelmää sekä työskentelin tukipalveluissa, eli toimin taas vähän jokapaikan höylänä, mutta tavoitteeni oli koko ajan selkeä: halusin päästä tekemään enemmän konsulttihommia. Toin kehityskeskusteluissa esille toiveeni päästä tekemään enemmän suunnittelupuolen hommia, ja vihdoin kesällä -24 koittikin sitten sopiva sauma siirtyä konsulttitiimiin.

Monipuolisuus vahvuutena – “jokapaikan höylästä” unelmatyöhön konsultiksi

Nyt voisi sanoa, että työnkuvani raamit ovat löytyneet ja olen siellä, missä haluan. Työskentelen edelleen tutun järjestelmän parissa, mutta konsultin tehtävät ovat nyt se minun “main job”. Konsultin työssä erityisen innostavaa on tehtävien monipuolisuus. Nautin erityisesti siitä, että tehtävissä pääsee hyödyntämään omaa luovuutta ja keksimään uusia ratkaisuja ongelmiin – erityisesti siitä saa päivittäisiä pieniä iloja ja onnistumisen tunteita. Kliseisenomaisesti voisikin siis sanoa, että päivät ei ole veljiä keskenään ja vaihtelu virkistää, ja sehän sopiikin tällaiselle vilkkaalle sielulle!

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että myös SC:llä olen saanut olla mukana monenlaisissa työtehtävissä, kuten uudistamassa service deskiämme ja siirtämässä liiketoimintakaupan mukana tullutta tuoteperhettä SC:n tuen ja systeemien piiriin. On ollut myös hienoa huomata, miten olen pystynyt kehittymään ja siirtymään joustavasti näiden eri tehtävien välillä.

Rento ja välitön työyhteisö

Tykkään työskennellä organisaatiossa, missä tunnen kaikki työkaverit – omaan makuuni SC on siis erinomaisen kokoinen pulju. Arvostan organisaatiomme matalaa hierarkiaa ja välitöntä ilmapiiriä. Minusta on tosi hienoa, että esimerkiksi toimitusjohtajan kanssa pystyy rupattelemaan niitä näitä ihan samalla tavalla, kuin lähimmän kollegan kanssa. Meillä on minusta tosi hieno työyhteisö ja meillä on tosi hyviä tyyppejä töissä.

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen urapolkuuni SC:llä. Odotan innolla, mitä tulevaisuus tuo tullessaan – pikkujouluja odotellessa!

Joel Ollikainen

Tutustu myös muihin uratarinoihin uraportaalissamme →

SC Sourcing Suite tukee julkisten hankintojen strategisen johtamisen parhaita käytäntöjä

Terveiset Hankinta-Suomi-syysseminaari 2023:sta! Seminaarin puheenvuoroissa käsiteltiin monipuolisesti Suomen julkisten hankintojen tilannetta aina vastuullisuuden teemoista Hankinta-Suomi toimenpideohjelman tuotoksiin. Erityisesti kiinnitimme huomiota siihen, kuinka digitalisaatiolla ja teknologialla on yhä tärkeämpi rooli menestyksekkään hankintatoiminnan ja sen johtamisen mahdollistajana.

Julkisten hankintojen strategisen johtamisen parhaat käytännöt – 22 askelta menestykseen -selvityksessä esiteltiin 22 julkisten hankintojen strategisen johtamisen parasta käytäntöä. Parhaat käytännöt on jaoteltu raportissa hankintojen strategisen johtamisen viitekehykseen, joka koostuu neljästä teema-alueesta: hankinnan rooli ja arvolupaus, prosessit ja työkalut, organisaatio sekä kyvykkyydet.

Kuva: Julkisten hankintojen strategisen johtamisen parhaat käytännöt: 22 askelta menestykseen -raportti

Johtamisen ja toiminnanohjauksen parhaat käytännöt yhdessä ratkaisussa

Seuraamme tiiviisti Hankinta-Suomen työtä, tuoden parhaita käytäntöjä osaksi SC Sourcing Suite hankintojen johtamisjärjestelmää. Selvitykseen tutustuessamme totesimmekin, että ratkaisu tukee jo monipuolisesti listattuja parhaita käytäntöjä:

  • Ratkaisu tukee Suomen hankintalain ja -strategian mukaisia periaatteita sekä asiakaskohtaisia toimintamalleja, digitalisoiden prosessin aina hankintatarpeesta tilaamisen ohjaukseen.
  • Tavoite- ja vaikuttavuustyökalulla sekä kategoriajohtamisen toiminnoilla tuetaan organisaation strategisten ja haluttujen kansallisten tavoitteiden tuomista osaksi jokaista hankintaa.
  • Kaikki hankintatieto on hallinnoitavissa yhdellä alustalla, mahdollistaen tiedolla johtamisen, tuottaen tietoa organisaation muihin tiedolla johtamisen työkaluihin sekä auttaen rikastamaan kokonaiskuvia eri tiedolla johtamisen näkymissä.
  • Järjestelmä tuo kaikki hankinnan sidosryhmät yhdelle alustalle, tarjoten kullekin käyttäjälle olennaisimman tiedon ja mahdollistaen laajan yhteistyön organisaatiossa.
  • Ratkaisu tukee myös sopimus- ja toimittajahallinnan rakentamista ja seurantaa sekä tehostaa vuorovaikutusta toimittajien ja hankintayksikön välillä.

Prosessit ja työkalut ovat suurin teema-alue hankintojen strategisen johtamisen parhaissa käytännöissä – niitä kannattaa lähteä rakentamaan ja kehittämään pala palalta.

Jos haluat keskustella hankintojen toiminnanohjauksen ja johtamisen digitalisaatiosta ja työkaluista, niin asiantuntijamme tulevat mielellään juttusille.

Lisää SC Sourcing Suitesta →



Ota yhteyttä tai varaa esittely!

Autamme pohtimaan juuri teille sopivia ratkaisuja. Jätä viesti lomakkeella, tai ota yhteyttä suoraan asiantuntijaan.

tiina vestman
Tiina Vestman
Vice President, Sales tiina.vestman@scsoftware.fi +358 50 561 4453
Tavataanko tapahtumassa?
Katso tulevat tapahtumat →

Ponnahda digitalisaation edelläkävijäksi toimialakohtaisilla ohjelmistotuotteilla

Projektipäällikkömme Mari Torkko pohtii, miten digitalisaation kelkkaan voi hypätä räätäliratkaisujen lisäksi myös ohjelmistotuotteiden avulla.

“Digitalisaatiosta on puhuttu jo hyvän tovin. Väitän kuitenkin, että monissa organisaatioissa päädytään edelleen turhan usein tilanteeseen, jossa sovellukset pyritään toteuttamaan olemassa olevien prosessien mukaisesti – mitä voisi kutsua pikemminkin digitoinniksi kuin digitalisaatioksi.”

Digitoitko vai digitalisoitko? 

“Jos haet hakukoneella määritelmää digitalisaatiolle, löydät varmasti mitä moninaisempia selityksiä sanalle. Lyhyesti kuvattuna tekeminen menee digitoinniksi silloin, kun vanha toimintatapa siirretään sellaisenaan digitaaliseen muotoon. Digitalisaatio taas tarkoittaa oman toiminnan muuttamista. Siis sitä, että muutatte omaa toimintaanne, jotta saisitte hankkimastanne sovelluksesta irti maksimaalisen lisäarvon.”

“Digitalisaatio tarkoittaa oman toiminnan muuttamista.” Mari Torkko, projektipäällikkö, SC Software

“Varsinaista digitalisaatiota voidaan siis sanoa toteutettavan vasta silloin, kun prosessit mukautetaan digitaalisten välineiden tarjoamaan malliin jonkin lisäarvon, kuten paremman tehokkuuden saavuttamiseksi. Teknologinen kehitys on digitalisaation vauhdittaja – esimerkiksi sen sijaan, että asiakas lähettää sähköpostia asiakaspalveluun ja kyselee asiansa perään useaan otteeseen, verkkoasiointipalvelu mahdollistaa tietoturvallisen yhteydenpidon ja asian tilaseurannan. Näin asiakaspalvelu säästyy ylimääräiseltä kuormitukselta ja asiakkaat saavat parempaa ja nopeampaa palvelua.” 

Oman uniikkiuden harha voi aiheuttaa resurssien tuhlausta 

“Ammattiliittojen toimialalla, jossa omakin historiani on, on päädytty usein oman räätälisovelluksen kehittämiseen. Oman kokemukseni mukaan taustasyynä on usein ollut ‘uniikkiuden harha’, jossa oman toiminnan kuvitellaan olevan niin poikkeuksellista, ettei siihen sopivaa järjestelmää voi löytyä markkinoilta. Lopputuloksena on päädytty digitoimaan omaa toimintaa digitalisaation kelkkaan hyppäämisen sijaan.” 

“Saman toimialan organisaatiot toki eroavatkin prosesseiltaan enemmän tai vähemmän, mutta kysymys on lopulta siitä, onko räätälisovellusten toteutus kerta toisensa jälkeen enää järkevää tai kannattavaa. Uniikkiuden harhan vaivatessa resurssien hukkaaminen voi olla hyvinkin todennäköistä, sillä kehitysprojektit ovat rahallisesti isoja investointeja ja organisaatiota kuormittavia määrittely- ja hyväksyntätestausvaiheineen. Samaan hengenvetoon täytyy tietenkin todeta, että räätälisovellus on toki paras ratkaisu tilanteessa, jossa markkinoilta ei löydy olemassa olevaa, tarpeeseen sopivaa nykyaikaista ratkaisua.” 

Toimialakohtaiset tuotesovellukset ja strateginen kehityskumppani tuovat pöytään mahdollisuuden aitoon digitalisaatioon 

“Tuotesovelluksen hankkiessasi sitä kuuluisaa pyörää ei tarvitse turhaan keksiä uudelleen, vaan voit helposti ottaa käyttöön tarvitsemasi setin alan tyypillisiä prosesseja tukevia toimintoja. Tuotteiden hinnoittelu perustuu yleensä käyttäjämääriin, joten se skaalautuu ja soveltuu monen kokoiselle organisaatiolle, kustannusten ollen myös paremmin ennustettavia. Lisäksi tuotteet yleensä kehittyvät muutenkin, kuin vain omia taskujasi kaivamalla.” 

“Järjestelmätoimittajaksi kannattaa valita strateginen kumppani, jolla on tarpeeksi osaamista ja ymmärrystä toimialastasi.” Mari Torkko, projektipäällikkö, SC Software

“Monen organisaation IT-projekteissa painitaan edelleen puuttuvan muutoskulttuurin sekä osaamis- ja resurssivähyyden kanssa. Siksi järjestelmätoimittajaksi kannattaakin valita strateginen kumppani, jolla on tarpeeksi osaamista ja ymmärrystä toimialastasi. Tällainen kumppani pystyy tukemaan toimintanne kehitystä, eikä sinun tai organisaatiosi tarvitse itse olla alanne digitalisaation tiennäyttäjiä. Voit tällöin luottaa siihen, että kumppanin avulla olette edelläkävijöiden joukossa ja toteuttamassa oman toimialanne parhaita käytäntöjä.” 

Olisiko aika jo kypsä digitalisaatiolle ja toimialakohtaisille tuotesovelluksille?

Lue myös: Kuluttajasovellukset näyttävät mallia bisnesjärjestelmille – SC Software panostaa järjestötoimialan ratkaisujen käytettävyteen

Digitalisaation voima julkisissa hankinnoissa: haastattelussa SC Softwaren tuore seniorkonsultti Olli Surakka 

SC Softwaren hankintapuolen seniorkonsulttina on aloittanut Olli Surakka. Olli on aiemmin työskennellyt julkisten hankintojen kehittämisen parissa muun muassa Hanselilla ja Metsähallituksessa. Haastattelimme Ollia julkisten hankintojen ja niiden digitalisaation tilanteesta.

Miksi olet kiinnostunut hankintojen kehittämisestä? 

“Hankintojen kehittäminen lähtee koko organisaation yhteistyöstä, ja vaatii sitoutumista sekä selkeitä päämääriä ja tavoitteita. Tehdyn tutkimuksen mukaan julkisten hankintojen kokonaisarvo Suomessa vuonna 2018 oli noin 47 miljardia euroa – ne rahat pitäisi käyttää mahdollisimman hyvin. Se on iso kuva, joka motivoi itseäni hankintojen kehittämiseen.”


“julkisten hankintojen houkuttelevuus täytyy aina olla johtoajatuksena taustalla.” Olli Surakka, Senior Consultant, SC Software


Mitä hyvää julkisissa hankinnoissa on mielestäsi viime vuosien aikana tapahtunut, ja mitä pitäisi vielä kehittää? 

“Hyvää on mielestäni se, että hankintaorganisaatiot ovat selvästi lähentyneet toisiaan ja vertaisoppimista on tapahtunut paljon. Tästä kuuluu kiitos muun muassa Hankinta-Suomi -ohjelmalle ja muille julkisten hankintojen kehittäjille.”

“Yhteistyöhön liittyen seuraava kehitysaskel voisi olla hankintatoimen suoriutumisen vertailu ja benchmarkkaaminen hankintayksiköiden kesken. Vertailujen tekeminen vaatii hyvää suunnittelua ja rohkeutta, mutta oikealla ja sopivalla tavalla tehtynä ‘kilpailuasetelma’ tuo esiin oman hankintatoimen vahvuudet ja mahdolliset heikkoudet.”

Miksi näet tärkeänä, että organisaatiot digitalisoivat hankintaansa? 

“Mielestäni hankintojen digitalisoinnin hyödyt kiteytyvät kolmeen asiaan: järjestelmillä tuetaan ennakoivaa hankintojen johtamista, vastuullisempaa hankintaa sekä toimittajamarkkinoiden potentiaalin hyödyntämistä.”

“Julkisten hankintojen houkuttelevuus ja tarjoamisen kiinnostavuus täytyy aina olla johtoajatuksena taustalla, ja järjestelmien toimivuudella ja helppokäyttöisyydellä on siinä iso rooli.” 

Millä tavoin SC Sourcing Suite mielestäsi tukee julkisia hankintoja? 

SC Sourcing Suite erottuu edukseen tukemalla strategista hankintojen johtamista sekä hankintojen elinkaarihallintaa suunnittelusta sopimushallintaan asti. Lisäksi järjestelmä on laajasti integroitavissa, eli se on helppo tuoda kiinteäksi osaksi organisaation nykyistä järjestelmäympäristöä.”

Olli Surakka

Senior Consultant

SC Software


Tilaa uutiskirjeemme! 👉

Saat SC Softwaren asiantuntijoiden ajatukset sekä tuoreimmat kuulumiset sähköpostiisi neljästi vuodessa.

Valmis sovellus jopa 80 % nopeammin SC Softwaren SoulGen-ohjelmistokehitysalustalla

Digitalisaatiosta odotetaan ratkaisua liiketoiminnan tiukentuviin tuottavuusodotuksiin kaikilla toimialoilla. Liiketoiminnan järjestelmiltä odotetaan korkeaa suorituskykyä, tietoturvaa ja käytettävyyttä sekä joustavaa kehitysprojektia ja käyttöönottoa, mutta maltillisella kustannuksella.

Ohjelmistopalvelujen kova kysyntä sekä IT-alan kiihtyvä kilpailu ovat saaneet softatalot etsimään tehokkaampia ratkaisuja ohjelmistokehitykseen; on kehitetty parempia ohjelmointikieliä, -ympäristöjä, menetelmiä ja työkaluja, teetetty työtä ulkomailla sekä rekrytoitu lisää seniorikehittäjiä.

Vaikka kehitystä tapahtuu jatkuvasti, monien IT:n ostajien kokemukset ovat silti tyypillisiä: valmiit SaaS-tuotteet eivät vastaa omia tarpeita, ja perinteisen ohjelmistokehitysprojektien hinta ja aikataulu venyvät jatkuvasti alkuperäisistä arvioista. Näkyvyys kehitystyöhön on olematonta, mikä voi johtaa kalliisiin muutoksiin ohjelmiston käyttöönoton jälkeen. Lisäksi ohjelmiston lopputuloksen laatu on usein pettymys tilaajalle.

Koodittomuus nousussa – ratkaiseeko se softakehityksen ongelmat?

Yksi yleistyvä ohjelmitotuotannon kehityssuunta Rapid Application Development (RAD) -lähestymistapaan kuuluvat koodittomat (no-code) tai vähäkoodiset (low-code) sovelluskehitysalustat. Niiden avulla ohjelmistoja rakennetaan visuaalisilla elementeillä koodin kirjoittamisen sijaan. Koodittomat metodit kehittyvät ja kypsyvät kovaa vauhtia; vielä muutama vuosi sitten mm. Gartner puhui High Productivity Application Platform -palveluista (hpaPaas), mutta on sittemmin 2023 Gartner Magic Quadrant for Enterprise Low-Code Application Platforms -raportissaan päivittänyt termejään, puhuen nyt “Enterprise Low-Code” -alustoista.

Low-code/no-code-alustoilla pyritään nopeaan räätälisovellusten kehittämiseen ja käyttöönottoon korottamalla sovelluskehityksen abstaktiotasoa ja minimoimalla ohjelmointityön määrää. Alustoilla on myös pyritty parantamaan lopputuotteen osuvuutta antamalla käyttäjien rakentaa sovelluksensa itse, ilman ohjelmistotalon väliintuloa.

Siinä missä täysin koodittomat alustat ovat usein suunnattu koodaustaidottomille kansalaiskehittäjille, enemmän teknistä osaamista vaativat low-code-työkalut ovat yleensä ammattilaiskäyttöön tarkoitettuja. Näillä enterprise low-code-alustoilla generoidaan sovelluskoodia esimerkiksi toimialakohtaiseen tietomalliin (domain-specific modeling, DSM) perustuen, ja generoidun sovelluksen kehitystä voidaan jatkaa manuaalisesti koodaten. Tarkoituksena on siis lisätä ammattilaiskehittäjän tuottavuutta, antaen samalla vapauksia sovellusten laajempaan räätälöintiin.

No-code/low-code-alustat ovat saaneet myös kritiikkiä. Etenkin no-code-alustoilla koodin manuaalinen editointi on usein hyvin rajoitettua, jolloin ne soveltuvat lähinnä yksinkertaisten täsmäsovellusten tekoon. Alustojen tarjoamat sapluunat kattavat yleisimmät bisnesprosessit, mutta monipuolisempiin työnkulkuihin, integraatioihin tai analytiikkaan ne eivät usein taivu. Monesti äärimmäistä nopeutta ja helppouta lupaavat alustat vaativat myös enemmän teknistä osaamista, kuin niiden markkinoinnissa annetaan ymmärtää.

Low-code ja no-code-alustat poistavat siis monia perinteisen sovelluskehityksen ongelmia tekemällä kehityksestä intuitiivisempaa, tuomalla substanssiosaajat sovellusten rakentajiksi ja vähentämällä ohjelmoinnin määrää. Alustojen puutteellisuuksista johtuen on kuitenkin edelleen yleistä toteuttaa vaativammat liiketoiminnan järjestelmät yhdessä asiantuntevan ohjelmistotoimittajan kanssa. Toimittaja voi kuitenkin hyödyntää enterprise low-code-alustoja onnistuneesti omassa toiminnassaan, tuoden sen hyödyt myös asiakkaan saataville.

Automatisointi ja manuaalinen koodaus yhdistyvät sulavasti SC Softwaren sovellustuotannossa

Sekä perinteisissä, että lähes huippuunsa asti automatisoiduissa sovelluskehityksen menetelmissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Olemmekin SC Softwarella lähestyneet ongelmaa valitsemalla molempien tapojen parhaat puolet ja kehittämällä niiden ympärille oman SoulGen-ohjelmistokehitysalustamme. Kun asiakas haluaa tietynlaisen järjestelmän, mallinnamme sen sisältämät käsitteet sovellusmalliksi, jonka pohjalta generoimme toimivan perussovelluksen. Mallinnuksessa hyödynnämme määrittelemäämme toimialakohtaista kieltä (domain-specifin language, DSL), johon olemme valikoineet yleisiä, kaikissa järjestelmätoimituksissamme toistuvia sovelluksen rakenteita ja toiminnallisuuksia. Jatkamme tästä sovelluksen kehittämistä manuaalisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Liian pitkälle automatisointi vie lopputulosta usein vain kauemmas asiakkaan tarpeesta.

SoulGen-alustamme on verrattavissa enterprise low-code-alustoihin, mutta käyttölisenssien myymisen sijaan käytämme sitä oman tuottavuutemme nostamiseen ohjelmistoja rakennettaessa. Tällä tavoin standardoimme ja nopeutamme ohjelmistotoimituksiamme, mikä näkyy asiakkaillemme lopputuloksen laadukkuutena sekä aikataulun ja budjetin pitävyytenä. Samalla pystymme toimimaan täyden palvelun kehityskumppanina, joka pitää huolta järjestelmien tietoturvasta, toimivuudesta, ylläpidosta, ajoalustoista ja muista teknisistä asioista, joihin asiakkaat eivät yleensä halua käyttää aikaansa.

Tietomalli ja siitä generoitu sovellus
Tietomallista generoidaan toimiva sovellus, jonka kehittämistä jatketaan käsin koodaamalla 

Teknologiaamme on helppo ajatella vain uusien räätälisovellusten tuottamisen kautta, mutta käytännössä se istuu hyvin myös legacy-järjestelmien uudistamiseen (katso esimerkiksi Teollisuusliitolle toimittamamme hanke), laajojen tehtäväkriittisten järjestelmäkokonaisuuksien toteuttamiseen, olemassa olevien järjestelmien laajentamiseen tai tuoteinnovaatioiden nopeaan kehitykseen ja markkinoille vientiin. Näin pystymme ketterään toimintamalliin, jossa kaikki edellä mainitut palvelut ovat osa tarjoamaamme. 

Alusta taklaa organisaatioiden muuttuvia digitarpeita – nyt ja tulevaisuudessa 

Laura Fadjukoffin SC Softwaren kanssa yhteistyössä tekemässä diplomityössä verrattiin toimialakohtaisen mallinnuksen ja perinteisen ohjelmointityön tehokkuutta sovelluskehityksessä. Case-tutkimuksen lopputuloksena todettiin, että sovelluksen tuottaminen mallista generoimalla vei jopa 80 % vähemmän kokonaisaikaa verrattuna samanlaisen sovelluksen käsin ohjelmointiin. Tutkimuksen mukaan työaikaa säästyi erityisesti tietokannan luomisessa, sovelluslogiikan ohjelmoinnissa ja käyttöliittymän muokkauksessa. Vaikka tutkimus oli vain yksi case-esimerkki, jota ei sellaisenaan voi yleistää jokaiseen projektiin, sen tulokset antavat kuitenkin jonkinlaista osviittaa teknologiamme tuottamasta ajansäästöstä. 

Oma filosofiamme ei kuitenkaan perustu äärimmäiseen nopeuden tavoitteluun, vaan asiakkaan tarpeiden täyttämiseen annetuissa raameissa. Teknologiamme mahdollistaa sen, että projektibudjetista suurempi osa voidaan käyttää ns. korkeamman lisäarvon työhön rutiinikoodaamisen sijaan, tarkoittaen esimerkiksi prosessien ja käytettävyyden hiomista, laajempaa päätelaitetukea tai parempia raportointivälineitä.  Ajansäästön lisäksi olemme havainneet muitakin SoulGen-alustamme tuomia etuja:

  • Pystymme tarkempaan arvioon projektiin käytetystä ajasta ja resursseista, jolloin antamamme budjetti- ja aikatauluarvio on kohdillaan lähes kaikissa toimituksissamme. 
  • Asiakas ymmärtää sovelluskokonaisuutta paremmin nähdessään visuaalisen mallinnuksen ja siitä generoidun sovelluksen. Määrittelyjä päästään tarkentamaan jo aikaisessa vaiheessa, jolloin tulevaisuuden korjaustarpeet vähenevät. 
  • Koodi on aina yhdenmukaista ja laadukasta, sillä sitä on testattu kaikissa toimitusprojekteissamme. Lisäksi alustaa kehitetään jatkuvasti eteenpäin. 
  • Jatkokehitämme järjestelmiä samalla teknologialla, ja muutostyöt ovat nopeita toteuttaa mallia editoimalla.  
  • Generoitu sovellus on tavallinen monikerrosarkkitehtuuria noudattava järjestelmä, jota voi kehittää eteenpäin perinteisinkin menetelmin. Näin asiakas välttyy vendor lock-in tilanteelta. 
SC Softwaren sovelluskehityksen malli kuvattuna

SoulGen-alustamme tarjoaa myös monia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Organisaatioiden toiminta vaatii yhä enemmän tietoon perustuvaa johtamista, ja siksi toiminnasta kerääntyvää dataa on oltava mahdollista yhdistellä, analysoida, jakaa, rikastaa ja puhdistaa monipuolisesti. Olemmekin tunnistaneet teknologiamme kyvykkyyksiä muun muassa valmiiden API-rajapintojen, räätälöityjen masterdatan hallintaratkaisujen sekä erilaisten BI-tietovarastojen ja niiden käyttöliittymien toteuttamiseen kehitysalustaamme hyödyntäen. Näin teknologiamme tukee liiketoiminnan ydinprosessien digitalisoinnin lisäksi ydindatan hyödyntämistä eri käyttötarkoituksiin – yli järjestelmärajojen. 

Asiakkaan tyytyväisyys ratkaisevaa

Kaikissa sovelluskehityksen tavoissa on omat hyvät ja huonot puolensa. SoulGen-teknologialla pyrimme vähentämään perinteisten sekä koodittomien menetelmien pullonkauloja, mutta minkä tahansa sovelluksen toteuttamiseen sekään ei sovellu. Osaavat ohjelmistokehittäjät ovat edelleen keskeinen voimavara järjestelmiemme toteuttamiseen sekä oman teknologiamme kehittämiseen. Lukuisat onnistuneet toimitukset ja asiakkailtamme saamamme palaute rohkaisee meitä eteenpäin tällä tiellä. Teknologia on meille työväline ja asiakkaidemme tyytyväisyys on se tärkein onnistumisen mittari. 

Kuluttajasovellukset näyttävät mallia bisnesjärjestelmille – SC Software panostaa järjestötoimialan ratkaisujen käytettävyteen

Projektipäällikkömme Mari Torkko pohtii B2C ja B2B-järjestelmien välisiä käytettävyyseroja ja niiden vaikutusta liiketoimintajärjestelmien kanssa työskentelevien arkipäivään.

“Viimeisen kymmenen vuoden aikana B2C-järjestelmissä ja -sovelluksissa käytettävyys on ottanut huimia kehitysaskeleita teknologian vanavedessä. Yritysten on ollut pakkokin panostaa tarjoamiensa digipalvelujen käytettävyyteen, sillä huonon käyttäjäkokemuksen seurauksena asiakkaita on helppo menettää”. 

“Oma esimerkkini mainitunlaisesta käytettävyyskukkasesta: Hiljattain kauneushoitolan ajanvarausjärjestelmä salli varauksen parihoitoon yhdelle henkilölle. Järjestelmiä työkseen suunnittelevalle henkilölle puhelu kauneushoitolasta, jossa asiakaspalvelijan mukaan varattu hemmotteluhoito ei onnistukaan, koska se oli varattu vain yhdelle henkilölle kahden sijaan, oli äärimmäisen hämmentävä. Eihän näin olisi ajanvarauspalvelussa saanut ensinkään päästä käymään!”

Bisnesjärjestelmiltä odotetaan kuluttajasovellusten tasoista käytettävyyttä  

“Nykypäivänä B2B-järjestelmien kanssa työskentelevät henkilöt käyttävät monenlaisia kuluttajasovelluksia, joissa käytettävyys on usein aivan eri tasolla verrattuna bisnesjärjestelmiin. Käyttäjän on siis helppo huomata, mikä on käytettävän ja ei-niin-käytettävän järjestelmän ero, ja luoda näin odotuksia ja tuskastumista liiketoiminnan järjestelmiä kohtaan. Työelämässä käyttäjät ovat kuitenkin tavallaan pakotettuja tulemaan toimeen bisnesjärjestelmien kanssa ja löytävätkin usein kiertoteitä järjestelmien käytettävyysongelmiin, koska muutakaan mahdollisuutta ei ole.”

“Kuten aiemmassa omakohtaisessa ajanvaraustilanteessa, myös B2B-järjestelmissä olisi tärkeää, että järjestelmä estäisi virheiden syntymisen ja ohjaisi käyttäjäänsä läpi prosessin niin, että aiottu lopputulos saavutetaan ilman harmaita hiuksia (tai mieluummin vielä positiivisella käyttäjäkokemuksella). Muistinvaraiset työvaiheet unohtuvat helposti – etenkin, kun ihmisten aivot ovat nykyisessä ärsyketulvassa jo muutenkin ylikuormitetut.”

Käytettävyyttä on kehitettävä koko digipalvelun elinkaaren ajan 

“Järjestötoimialan keskeisissä prosesseissa riittää vielä paljon digitalisoitavaa. Toiminnan digitalisointi parantaa monesti jo itsessään tehokkuutta, mutta järjestelmien hyvä käytettävyys vielä lisää työtyytyväisyyttä ja parantaa entisestään työn tuloksia.” 

“Uudet ratkaisut otetaan usein käyttöön MVP eli Minimum Viable Product -vaiheessa, jolloin järjestelmä sisältää vain keskeisimmät työn hoitamiseen tarvittavat toiminnallisuudet. Näin ollen käyttöönoton jälkeen järjestelmästä löytyy varmasti vielä kehitettävää ja parannettavaa. Järjestelmän jatkokehitykseen kannattaa varautua, sillä lisätarpeet ja kehityskohteet selviävät lähes aina vasta järjestelmän aktiivisen käytön myötä.”

“Jatkuvaan käytettävyyden parantamiseen panostamalla varmistetaan, ettei kehitysinvestointi valu hukkaan.” Mari Torkko, projektipäällikkö, SC Software

“Jatkuvaan käytettävyyden parantamiseen panostamalla varmistetaan, ettei kehitysinvestointi valu hukkaan järjestelmän vähäisen käytön takia. Käytettävyyteen investoitavat eurot pysyvät myös maltillisina, kun parannuksia tehdään pienkehityspaketteina, eikä massiivisena versiopäivitys- ja kehitysrysäyksinä vuosien päästä järjestelmän käyttöönotosta.”

SC Software panostaa järjestötoimialan ratkaisujen käytettävyyteen sekä toimialaosaamisen kasvattamiseen 

“Järjestelmän käytettävyys on monen tekijän summa ja kullakin järjestelmän luomiseen osallistuvalla taholla on oma vaikutuksensa siihen. Hyvä käytettävyys B2B-ratkaisuissa edellyttää järjestelmän suunnittelijalta muun muassa toimialan ja organisaation toiminnan ymmärrystä.”

“Toimialaymmärryksen kartuttamiseen olemme SC Softwarella panostaneetkin; olemme kehittäneet digipalveluja yhteistyössä eri ammattiliittojen kanssa toimintamme alusta asti, sekä saaneet myös henkilöstöömme ammattiliittotaustaisia palvelukehityksen ammattilaisia. Olemme näin pystyneet rakentamaan yhden markkinoiden kattavimmista järjestötoimialan ohjelmistotuoteperheistä, ja haluamme jatkossakin rakentaa aidosti järjestöjen toimintaa tukevia ratkaisuja.”

“Hyvä käytettävyys B2B-ratkaisuissa edellyttää järjestelmän suunnittelijalta muun muassa toimialan ja organisaation toiminnan ymmärrystä.” Mari Torkko, projektipäällikkö, SC Software

“Järjestötoimialan ratkaisujen käytettävyys on ollut meillä viime aikoina tiiviisti sisäisen keskustelun aiheena ja olemmekin tekemässä tuotekehitystä käytettävyysfokuksella. Olemme käyneet läpi olemassa olevia järjestelmiä yhdessä käytettävyysosaajiemme kanssa ja alkaneet viemään kehitysbacklogeille kartoitusten tuloksena löytämiämme havaintoja.”

“Maailma muuttuu ja muutoksen kyydissä on pysyttävä mukana. B2B-ratkaisuiden käytettävyysasioita olisikin syytä ottaa aiempaa enemmän keskiöön niin järjestelmien toteutuksissa kuin niiden jatkokehityksessäkin. Liiketoimintajärjestelmien käytettävyyden nostaminen lisäisi käyttäjien työssä viihtymistä ja tyytyväisyyttä työvälineisiinsä, sekä vähentäisi siten myös työn kuormittavuutta.”


Mari Torkko

Project Manager, SC Software


Tilaa uutiskirjeemme! 👉

Saat SC Softwaren asiantuntijoiden ajatukset sekä tuoreimmat kuulumiset sähköpostiisi neljästi vuodessa.

Vaikuttavuustavoitteet osaksi jokaista hankintaa – lue Ite wikin artikkeli

Hankinnoilla on vaikutusta taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Organisaatiot voivat näin ollen edistää vaikuttavuustavoitteidensa toteutumista valitsemalla strategisesti hankittavat palvelut ja tuotteet sekä niiden toimittajat. Järjestelmätuella tavoitteet tuodaan osaksi jokaista hankintaa ja luodaan näkyvyys hankintojen kokonaisvaikuttavuuteen.

Ite wiki haastatteli SC Softwaren Senior Consultant Veera Lavikkalaa.

Lue artikkeli täältä

Tutustu SC Sourcing Suiteen

Tuoreena äitinä SC Softwarella

Karoliina Airaksinen
QA Specialist


Toimin SC Softwarella QA Specialistina, ja tässä blogitekstissä kerron miten onnistuin nauttimaan vauva-arjesta sekä palaamaan töihin, itselleni ja perheellemme sopivalla tavalla.

Jouluna 2020 saimme mieheni kanssa parhaan mahdollisen joululahjan kun raskaustesti näytti positiivista. Reilu viikko sen jälkeen alkoikin paha raskauspahoinvointi, joka kesti monta, monta viikkoa.

Pahoinvointi lisääntyi ja jouduin toteamaan, etten suoriudu töistä. En suoriutunut edes sohvalla makaamisesta! Syytä ei tietenkään olisi tarvinnut kertoa, mutta itse valitsin kertoa esihenkilölleni syyn sairaslomalleni. Se oli todella pelottavaa niin aikaisessa vaiheessa raskautta. Esihenkilöni kuitenkin onnitteli välittömästi ja toivotti jaksamista todeten, että työt kyllä järjestyvät ja älä niistä stresssaa. Yhdessä pystyimme arvioimaan tilannetta ja keskustelemaan millaisilla järjestelyillä voisin palata töihin joustavasti. Ja kun oloni lähti paranemaan, päädyimme siihen, että palasin töihin osapäiväsairausrahalla. Sekin onnistui ilman ongelmia, työterveys palveli ja kyse oli vain paperitöistä.

Joustavien työaikojen sekä sopivien työtehtävien takia osa-aikainen järjestely oli hyvin stressitön. Onneksi pääsin lopulta palaamaan kokoaikaisesti töihin. Tämäkin onnistui vähän nopeammin joustavuuden takia – kiitos etätyön sain nukuttua päikkäreitä lounaan yhteydessä ja hommat jatkuivat sitten!

Alusta asti olimme mieheni kanssa toivoneet, että voisimme jakaa vanhempainvapaita mahdollisimman tasan, ja halusimme hyödyntää osittaista vanhempainvapaata. Tällä järjestelyllä molemmat tekevät osa-aikaisesti töitä (40-60% normaalista työajasta) ja ovat osa-aikaisesti vanhempainvapaalla. Vitsailemme usein, että työpäivät ovat lepopäiviä ja todellinen duuni on vauvan kanssa päivät kotona, vaikka se mukavaa onkin! Meidän vauvamme on ollut alusta asti hyvin sopeutuvainen, ja vuorojärjestely yöheräilyissä ja vauvan ruokahuollossa on sujunut ilman ongelmia.  Etätyömahdollisuudesta johtuen myös maidon pumppaaminen onnistuu hygieenisesti ilman erillistä säätöä.

Tällä järjestelyllä me molemmat vanhemmat saamme lapsemme kanssa aikaa ja molemmat saavat myös käydä töissä. Aloitimme osittaisen vanhempainvapaan vauvamme ollessa viisi kuukautta vanha – mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, koska neljän kuukauden kohdalla meillä oli melkoiset yöhulinat päällä!

Meidän perheellemme ratkaisu on todella toimiva ja olen todella kiitollinen, että työnantajan puolelta tällainen järjestely onnistui asenteella ’todellakin!’

Ja mikä olisikaan parempaa palautumista työpäivän aikana kun pieni tauko, jolloin halailla nauravaa vauvaa.

Karoliina Airaksinen
QA Specialist
, SC Software